Usein kysytyt kysymykset

Mitkä tiedot keräätään minusta?

Tietosuojaselostusksemme  kertoo mitkä tiedot Osuuskunta Optowest kerää sinusta ja mihin tarkoitukseen.

Valokuitua koskevia usein kysyttyjä kysymyksiä ja väittämiä

1. En minä valokuitua tarvitse, pärjään mainiosti nykyisellä laajakaistalla!

Hyvä näin, mutta kehitys ei pysähdy. Vielä 4-5 vuotta sitten ”pärjättiin” laajakaistanopeuksilla, jotka nyt eivät enää riitä. Kaiken aikaa ilmestyy lisää palveluita, jotka vaativat yhä enemmän liittymiltämme. Nykyiset puhelinlinjamme ovat saavuttaneet kykyjensä ylärajan.

2. Miksi valokuitu?

Se on ainoa tulevaisuusvarma tekniikka. Yhden ainoan, hiuskarvan paksuisen kuidun kapasiteetti riittää Suomen koko nykyisen tiedonsiirtotarpeen siirtämiseksi.

Se toimii valon, ei sähkön avulla = ukkoselle immuuni, usein maahan kaivettu ja ilmoilta suojattu

Suoriutuu monenlaisesta liikenteestä; luonnollisesti dataa, mutta myös puhelinliikennettä ja esimerkiksi TV-lähetyksiä.

3. Langattomat ratkaisut nopeutuvat kaiken aikaa!

Pitää paikkansa. Mutta suuremmat nopeudet tarkoittavat suurempaa taajuutta, mikä vuorostaan merkitsee lyhyempää kantamaa. Julkistetut supernopeat langattomat ratkaisut selviävät teoriassakin vain muutaman sadan metrin etäisyyksillä, käytännössä huomattavasti tätä lyhyemmillä.

Lue lisää aiheesta esim. osoitteesta http://wirelessgigabitalliance.org

Nämä nopeat langattomat ratkaisut sopivat erinomaisesti kodin sisällä tapahtuvaan tiedonsiirtoon, jolloin vältytään johtovedoilta ja kaapelinipulta, mutta niistä ei ole tiedonsiirtoon ulkoa kotiin.

Langaton siirtokapasiteetti ei ole rajaton ja se on ensisijaisesti varattava niihin sovelluksiin, joissa viestintä vaatii tällaisen ratkaisun, esim. viestintä liikkuviin kohteisiin tai niistä pois (auto, lentokone, juna, laiva jne.)

4. Miksi meidän pitää rakentaa, kai operaattorit sen tekevät?

Kyllä kai rakentavat. Taajamiin. Operaattorit toimivat kaupalliselta pohjalta ja he laskevat saavansa sijoittamansa pääoman takaisin suhteellisen lyhyen ajan puitteissa. Tämä tarkoittaa, että verkon rakentamisen on oltava kannattavaa, ja silloin vaaditaan mahdollisimman monta liittymää mahdollisimman pienellä panostuksella.

Haja-asutusalue on jotain aivan muuta. Kukaan operaattori ei ole osoittanut kiinnostusta harvaan asutulle alueelle rakentamista kohtaan. Jos haluamme haja-asutusalueelle nopeita laajakaistoja, meidän on ne itse rakennettava.

Ja, mikä tärkeintä! Jos omistamme verkon, voimme taata vapaan ja avoimen verkon, jossa kaikki operaattorit voivat kilpailla palveluillaan yhtäläisillä ehdoilla, emme jää yhden ainoan operaattorin käsiin.

5. Miksi osuuskunta?

Jos aiomme itse rakentaa, tulee meidän organisoitua jotenkin.  Osuuskunta on koettu ja toimivaksi havaittu yhtiömuoto, jota on käytetty ja edelleen käytetään useissa samankaltaisissa yhteyksissä. Ajattele vaikka puhelinliikenteen alkuaikoja tai vesiosuuskuntia tai S-liikeketjun alkua tai sitä kuinka tiekunta toimii.

6. Mihin sitä tarvitaan?

Tarve on jo olemassa, etenkin kuvansiirron yhteydessä. Kuvakoot ja internetin kautta saatavien  kuvien määrät ovat muutamassa vuodessa kasvaneet räjähdysmäisesti, eikä tämän kehityksen pysähtymisestä ole merkkiäkään havaittavissa. Mahdollisuudet ladata tai katsoa elokuvia tai tv-sarjoja internetissä lisääntyvät joka päivä. Monet TV-yhtiöt ovat ihan viime vuoden aikana laajentanut palveluaan, mikä tällä hetkellä käytännössä tarkoittaa, että suosituimpien tv-sarjojen viimeisin jakso on nähtävissä verkossa heti senjälkeen kun jakso on lähetetty ”tavallisessa” televisiossa. Useat yhtiöt tarjoavat mahdollisuutta liittyä kaapeli-tv:n tilaajaksi, jos vain on riittävän nopea laajakaistayhteys (= valokaapeli) käytettävissä. Ajattele, ei enää antenneja katolla!

Etätyöskentely, tuo muutaman vuoden  takainen muotisana, ei ole oikein ottanut tulta, riippuen enimmäkseeen riittävän nopeiden tietoliikenneyhteyksien  puutteesta. Mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö ihmiset olisi kiinnostuneita etätyöskentelystä. Ja maallahan ihmiset haluavat olla ja etätyöskennellä. Etätyöskentely säästäisi sitäpaitsi kustannuksia, vähentäisi matkustelua ja olisi ympäristölle ystävällisempää.

7. Se on liian kallista, ei minulla ole varaa n. 3000 euron liittymismaksuun!

Niinköhän! Ja mitähän nykyinen laajakaista sitten maksaa? Vain neljässä-viidessä vuodessa sijoitamme siihen yhtä paljon rahaa ja olemme saaneet – – mitä? Tottakai se maksaa rahaa, sen se tekee riippumatta siitä, kuka sen rakentaa, mutta jos sijoitamme siihen itse niin omistamme myös itse jotakin. Kukaan ei voi tulla ja poistaa verkkoyhteyttämme, kuten nyt monissa paikoissa (mm. Bromarvissa) tapahtuu puhelinlinjojen kohdalta.